Yksilöterapia ja pariterapia

Lomalla moni huomaa käyttävänsä puhelintaan lähes yhtä paljon kuin arjessa. Työviestit vaihtuvat sosiaaliseen mediaan, uutisiin ja loputtomaan selailuun. Vaikka tarkoitus on levätä, mieli pysyy jatkuvasti valppaana. Kirjailija Catherine Price kuvaa kirjassaan How to Break Up with Your Phone, ettei ongelmana ole puhelin itsessään vaan se, miten helposti siitä tulee tapa täyttää jokainen tyhjä hetki. Kun opimme käyttämään teknologiaa tietoisemmin, meille vapautuu enemmän aikaa

Loma on monilla aivan kohta tulossa, niin mietin, että haluaisitko pysähtyä pohtimaan omaa työtäsi. Miksi olen juuri tässä paikassa ja positiossa töissä? Usein työ määritellään: mitä teen missä olen hyvä mitä osaan Mutta mitä jos kysyisit: 👉 mitä yritän edistää työni kautta? Kohti-ajattelussa tätä kutsutaan elämän suureksi teemaksi. Se voi olla esimerkiksi: ihmisten auttaminen mielen hyvinvointi kasvu ja oppiminen vaikutus yhteiskuntaan vapaus Kun tämä kirkastuu: työ tuntuu.

Moni ajattelee käyttäytymistä helposti luonteenpiirteenä.Toinen on “vaikea”, toinen “liian herkkä”, kolmas “etäinen” tai “kontrolloiva”. Todellisuudessa ihmisen tapa toimia kertoo usein paljon enemmän siitä, miten hän on oppinut hakemaan turvaa 🫶 Erityisesti kuormituksen, muutoksen, epävarmuuden tai ihmissuhdejännitteiden hetkellä näkyviin tulevat ne keinot, joilla ihminen yrittää säilyttää turvallisuuden tunnetta — vaikka keinot eivät aina näyttäisi ulospäin kovin lempeiltä

Haluan esitellä meidän ihanat uudet terapeutit Marjo Tamminen, Minna Stranius, Sari Heinonen ja Ilona Tikander 💛 Kaikkia yhdistää lämmin ja aito kohtaaminen, kiinnostus ihmisen tarinaan sekä ajatus siitä, ettei vaikeiden asioiden kanssa tarvitse jäädä yksin. ✨ Kaikki terapeutit ottavat vastaan Helsingin Käpylässä osoitteessa Koskelantie 5ssä sekä osa myös etäyhteydellä. 🌿 Marjo Marjo Tamminen on seksuaaliohjaaja, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti sekä laillistettu sosiaalit

Moodit selitettynä ymmärrettävästi 🗺️✨ Oletko joskus reagoinut tilanteeseen niin voimakkaasti, että mietit jälkeenpäin: “Miksi minä reagoin näin?” 😔Tai huomannut, että yhdessä hetkessä olet rauhallinen ja järkevä, ja seuraavassa täysin lukossa, vihainen tai vetäytynyt? Skeematerapiassa tätä ei nähdä heikkoutena – vaan erilaisten minätilojen eli moodien aktivoitumisena 🧩Meissä kaikissa on näitä moodeja. Ne ovat syntyneet syystä ja auttaneet meitä selviytymään. Ongelmat sy

Olin koulutuksessa ja nyt haluaisin jakaa teille tietoutta. Zones of Regulation on selkeä ja käytännönläheinen tunnetaito- ja itsesäätelymenetelmä, joka auttaa lasta ymmärtämään itseään ja toimintaansa paremmin. Menetelmässä tunteet ja vireystilat jaetaan neljään värialueeseen 🎨 Itse koen, että tätä pystyy aivan hyvin käyttämään myös aikuinen. Eli ei vain lapsille. Sen avulla lapsi/aikuinen oppii: tunnistamaan oman tunnetilansa 🧠 ymmärtämään, että kaikki tunteet ovat salli

Psykoterapiassa tulee usein vastaan tilanteita, joissa ihminen kokee tunteensa sekavina, hallitsemattomina tai jopa vieraina. Asiakas saattaa sanoa esimerkiksi: “En oikein ymmärrä miksi reagoin näin” tai “tuntuu kuin katselisin itseäni ulkopuolelta.” Usein tällaisissa kokemuksissa on kyse jostakin paljon syvemmästä kuin pelkästä hetkellisestä tunnereaktiosta. Ne liittyvät siihen, miten tunteiden säätely ja kokemus omasta minuudesta ovat kehittyneet vuorovaikutuksessa muiden

HUOM! Huumori! Tärkeintä! 💛 Parisuhteen peruspalikat – teorian ja terapeuttisen työn näkökulmasta Tässä jotain poimintoja teoriasta, työstä ja elämästä. Tuntuu, että nää on aika niitä ns. perushommia, jolla pötkii parisuhteessa jo pitkälle. Tässä ehkä tärkeintä ja ehkä ei niin mieluisaa luettavaa- katso itseäsi peiliin😂😂 🔹 Oma tunne on sinun tunne Kiintymyssuhdeteorian mukaan läheinen suhde aktivoi varhaisia kokemuksia turvasta ja turvattomuudesta. Tällöin tunne voi helpo

Kiintymyssuhdeteoria on yksi keskeisimmistä tavoista ymmärtää, miksi toistamme ihmissuhteissamme samoja kaavoja – vaikka kumppanit vaihtuisivat. Teorian juuret ovat John Bowlbyn työssä, jossa hän kuvasi, miten varhainen suhde ensisijaisiin hoivaajiin muodostaa sisäisen mallin siitä, millaisia me olemme suhteessa toisiin ja mitä voimme ihmissuhteilta odottaa. Nämä varhaiset mallit eivät määrää kohtaloamme, mutta ne vaikuttavat syvästi siihen, miten koemme läheisyyden, turvan,

Varmaan kaikki alkoi lauantai… vai oliko se sunnuntaivekkarista? Jaha nopealla Googlettamalla, niin sehän oli Sunnuntaivekkari – upea ohjelma 😄 Hetkinen niin olen ollut 97 vuonna joku jo kuitenkin 11-vuotias. Selkeä kohderyhmä. https://areena.yle.fi/1-50174507 Muistan vieläkin sen fiiliksen. Juontajien rauhalliset äänet. Ja se tapa, jolla ohjelman vetäjät selvittelivät toisten ihmisten elämiä. Siinä oli jotenkin jotain hyvin vagitsevaa, rauhoittavaa ja samalla valtavan miel

Joulukuu herättää monissa yhtä aikaa lämpimiä muistoja ja painetta. Vastaanotollani tämä näkyy joka vuosi: ihmiset tasapainoilevat stressin , uupumuksen , ihmissuhdehaasteiden ja arjen velvoitteiden keskellä. Moni hakee tässä vaiheessa vuotta terapiaa, koska tunnekuorma kasvaa nopeasti. Joulun ei kuitenkaan tarvitse olla suoritus. Sen ei tarvitse näyttää miltään tietyltä. Voit valita, millaisen joulukuun haluat elää – myös silloin, kun elämäntilanne on kuormittava. 🌙 Tässä t

Parisuhde/monisuhde ei ole vain kahden ihmisen kohtaaminen tässä hetkessä.Se on myös kahden historian, kahden kehityspolun ja kahden varhaisen kokemuksen yhteentörmäys – usein lempeällä mutta joskus kivuliaallakin tavalla. Kun ymmärrämme, mistä omat reaktiot ja tarpeet kumpuavat, parisuhteen dynamiikka muuttuu selkeämmäksi ja lempeämmäksi. Eriksonin kehitysteoria tarjoaa tähän yllättävän osuvan linssin. Ennen lukemista, kannattaa perehtyä aikaisempaan kehityspsykologian teks

”Emme puhu enää mistään. Kaikki, mitä sanon, johtaa riitaan.””Minä vain vetäydyn – en jaksa enää selittää.” Näin kuvaavat usein parit, jotka hakeutuvat tunnekeskeiseen pariterapiaan. Taustalla ei ole vain ”kommunikaatio-ongelma”, vaan tunneyhteyden katkos . Mitä tehdä kun tunneyhteys katkeaa? Tai kun riitelette koko ajan pienistä tai isoista asioista? Kun yhteys omaan rakkaimpaan ihmiseen särkyy, käynnistyy sisäinen hälytysjärjestelmämme – kiintymyssuhdejärjestelmä . Se kysyy

Moni saattaa pohtii, että milloin lyhytterapiaan ja milloin on parempi panostaa pidempään prosessiin? Nämä ovat sinänsä vähän kaksi eri prosessia, nimittäin toisessa ollaan noin 10-20 kertaa ja toisessa jopa vuosia. Eli kumpi sopisi sinulle? Ja mitä on odotettavissa lyhytterapiassa? Lyhytterapian ydin: Fokus ja Työvälineet 🛠️ Lyhytterapiassa olennaista on tavoitteellisuus ja tiiviys . Käyntimäärä on tyypillisimmin noin 10–20 istuntoa, ja tavoitteena on saavuttaa selkeä muu

Tunnekeskeisen pariterapian (Emotionally Focused Therapy, EFT) mukaan suurin osa parisuhteiden turhista riidoista ei johdu arkisista asioista, vaan syvemmällä olevasta emotionaalisen yhteyden katkeamisesta. Kun kiintymyssuhde ei tunnu turvalliselta, me reagoimme tavoilla, jotka itse asiassa ylläpitävät riitelyä. Tässä lyhyt katsaus siihen, miten ymmärrys parisuhteen negatiivisesta kehästä ja kiintymyssuhdeteoriasta voi auttaa teitä välttämään turhia riitoja ja rakentamaan tur

Häpeä on tunne, joka koskettaa meitä kaikkia. Se on kuin varjo, joka hiipii paikalle silloin, kun tunnemme olevamme jotenkin vääriä, liikaa tai liian vähän. Häpeä saa meidät piiloutumaan, vetäytymään ja joskus rakentamaan suojakuoria, jotka pitävät meidät turvassa – mutta myös erossa siitä, mikä on meissä elävää ja totta. 💬 Usein häpeän takana on kaipuu yhteyteen ja rakkauteen. Se on tunne, joka syntyy siitä, että olemme joskus kokeneet olevamme ei-toivottuja tai että meidät

Luontokin muovautuu ympäristössä, sen ehdolla ja auttaen- Miksi emme me ihmistekin? Moni hakeutuu terapiaan elämänvaiheessa, jossa kaipaa selkeyttä, tukea tai uutta näkökulmaa.Osa etsii apua ahdistukseen, itsetunnon ongelmiin tai jaksamiseen , toiset taas haluavat vahvistaa parisuhteen yhteyttä ja oppia toimivampaa kommunikaatiota . Terapia tarjoaa mahdollisuuden tutkia itseään, omia ajatuksia ja ihmissuhteita turvallisessa ja ammatillisessa ympäristössä .Tässä muutamia esi

Pohdintoja Neville Symingtonin teoksesta Narcissism: A New Theory Moni ajattelee narsismin olevan synnynnäinen luonteenpiirre – merkki ylimielisyydestä, empatian puutteesta tai vallanhalusta.🧠 Psykoanalyytikko Neville Symington kuitenkin muistuttaa, että narsismi on harvoin pelkkää luonteen heikkoutta.Hänen mukaansa se on lähes aina trauman seuraus . Narsistinen tapa toimia – korostunut grandioosius, oman haavoittuvuuden torjuminen ja etäisyys tunteista – on pohjimmiltaan

Tein esseetä kirjasta J.C. Norcrossin ja B.E. Wampoldin teoksesta Psychotherapy Relationships That Work (2019). Ajattelin tässä antaa...

Yksi miten rentoudun, on juoksemalla metsässä. Arki voi tuntua loputtomalta to do -listalta: 📧 sähköposteja, 💼 kokouksia, 👨‍👩‍👧‍👦...