Yksilöterapia ja pariterapia

Parisuhde/monisuhde ei ole vain kahden ihmisen kohtaaminen tässä hetkessä.Se on myös kahden historian, kahden kehityspolun ja kahden varhaisen kokemuksen yhteentörmäys – usein lempeällä mutta joskus kivuliaallakin tavalla. Kun ymmärrämme, mistä omat reaktiot ja tarpeet kumpuavat, parisuhteen dynamiikka muuttuu selkeämmäksi ja lempeämmäksi. Eriksonin kehitysteoria tarjoaa tähän yllättävän osuvan linssin. Ennen lukemista, kannattaa perehtyä aikaisempaan kehityspsykologian teks

”Emme puhu enää mistään. Kaikki, mitä sanon, johtaa riitaan.””Minä vain vetäydyn – en jaksa enää selittää.” Näin kuvaavat usein parit, jotka hakeutuvat tunnekeskeiseen pariterapiaan. Taustalla ei ole vain ”kommunikaatio-ongelma”, vaan tunneyhteyden katkos . Mitä tehdä kun tunneyhteys katkeaa? Tai kun riitelette koko ajan pienistä tai isoista asioista? Kun yhteys omaan rakkaimpaan ihmiseen särkyy, käynnistyy sisäinen hälytysjärjestelmämme – kiintymyssuhdejärjestelmä . Se kysyy

Moni saattaa pohtii, että milloin lyhytterapiaan ja milloin on parempi panostaa pidempään prosessiin? Nämä ovat sinänsä vähän kaksi eri prosessia, nimittäin toisessa ollaan noin 10-20 kertaa ja toisessa jopa vuosia. Eli kumpi sopisi sinulle? Ja mitä on odotettavissa lyhytterapiassa? Lyhytterapian ydin: Fokus ja Työvälineet 🛠️ Lyhytterapiassa olennaista on tavoitteellisuus  ja tiiviys . Käyntimäärä on tyypillisimmin noin 10–20 istuntoa, ja tavoitteena on saavuttaa selkeä muu

Tunnekeskeisen pariterapian (Emotionally Focused Therapy, EFT) mukaan suurin osa parisuhteiden turhista riidoista ei johdu arkisista asioista, vaan syvemmällä olevasta emotionaalisen yhteyden katkeamisesta. Kun kiintymyssuhde ei tunnu turvalliselta, me reagoimme tavoilla, jotka itse asiassa ylläpitävät riitelyä. Tässä lyhyt katsaus siihen, miten ymmärrys parisuhteen negatiivisesta kehästä ja kiintymyssuhdeteoriasta voi auttaa teitä välttämään turhia riitoja ja rakentamaan tur

Häpeä on tunne, joka koskettaa meitä kaikkia. Se on kuin varjo, joka hiipii paikalle silloin, kun tunnemme olevamme jotenkin vääriä, liikaa tai liian vähän. Häpeä saa meidät piiloutumaan, vetäytymään ja joskus rakentamaan suojakuoria, jotka pitävät meidät turvassa – mutta myös erossa siitä, mikä on meissä elävää ja totta. 💬 Usein häpeän takana on kaipuu yhteyteen ja rakkauteen. Se on tunne, joka syntyy siitä, että olemme joskus kokeneet olevamme ei-toivottuja tai että meidät

Luontokin muovautuu ympäristössä, sen ehdolla ja auttaen- Miksi emme me ihmistekin? Moni hakeutuu terapiaan  elämänvaiheessa, jossa kaipaa selkeyttä, tukea tai uutta näkökulmaa.Osa etsii apua ahdistukseen, itsetunnon ongelmiin tai jaksamiseen , toiset taas haluavat vahvistaa parisuhteen yhteyttä  ja oppia toimivampaa kommunikaatiota . Terapia tarjoaa mahdollisuuden tutkia itseään, omia ajatuksia ja ihmissuhteita turvallisessa ja ammatillisessa ympäristössä .Tässä muutamia esi

Pohdintoja Neville Symingtonin teoksesta   Narcissism: A New Theory Moni ajattelee narsismin olevan synnynnäinen luonteenpiirre – merkki ylimielisyydestä, empatian puutteesta tai vallanhalusta.🧠 Psykoanalyytikko Neville Symington  kuitenkin muistuttaa, että narsismi on harvoin pelkkää luonteen heikkoutta.Hänen mukaansa se on lähes aina trauman seuraus . Narsistinen tapa toimia – korostunut grandioosius, oman haavoittuvuuden torjuminen ja etäisyys tunteista – on pohjimmiltaan

Tein esseetä kirjasta J.C. Norcrossin ja B.E. Wampoldin teoksesta Psychotherapy Relationships That Work  (2019). Ajattelin tässä antaa...

Yksi miten rentoudun, on juoksemalla metsässä. Arki voi tuntua loputtomalta to do -listalta: 📧 sähköposteja, 💼 kokouksia, 👨‍👩‍👧‍👦...

Meitä kaikkia ahdistaa joskus ja se on täysin normaalia. Varsinkin vallitsevat maailman tilanteet ja ihan kotimaankin myllerrykset...

Huomasin, että narsismi aihe oli hyvinkin luettu täällä, joten päätin kirjoittaa seuraavan osan. Narsismi on monimutkainen...

Mitä häpeä on? 🤔 Häpeä on tunne siitä, ettei ole tarpeeksi hyvä. Syyllisyys  liittyy tekoihin (“tein väärin”) Häpeä  liittyy minuuteen...

Välillä tunnen itseni narriksi :D Olen yksilö- ja pariterapeutti. Työssäni puhun päivittäin jaksamisesta, rajoista, palautumisesta ja...

Arviolta joka kymmenes suomalainen  elää jonkin neuropsykiatrisen haasteen kanssa – kyse ei siis ole marginaalisesta joukosta, vaan...

Kohta on minun aika lähteä kolmen viikon lomalle, ja usein koen, että ennen lomaa on hyvä tutkia omaa vointia. Missä mennään oman...

Lueskelin Susan Harterin kirjaa The Construction of the Self: Developmental and Sociocultural Foundations  (2015) ja tässä vähän sen...

Olen yrittäjä ja kahden pienen lapsen äiti. Täytyy sanoa, että sana loma  tuo hieman kauhun puistatuksia mieleeni. Se ei ole mitään...

Narsismi on nykyään tuttu ja usein käytetty sana, joka vilahtelee arjessa helposti jokaisen suussa. Usein sanotaan esimerkiksi, että...

Kun viimeksi nauroit kesken työpäivän – miltä se tuntui? Entä miltä tuntuisi, jos voisikin ottaa elämän vakavien asioiden rinnalle...

Aloitin tässä keväällä Nepsy-koulutuksen, joten haluan tuoda tietojani teillekkin. Ensin esittelen ADHD ja tämän jälkeen autismin. ADHD...