💔 Kolme negatiivista kehää – kun yhteys katoaa parisuhteessa

”Emme puhu enää mistään. Kaikki, mitä sanon, johtaa riitaan.””Minä vain vetäydyn – en jaksa enää selittää.”

Näin kuvaavat usein parit, jotka hakeutuvat tunnekeskeiseen pariterapiaan. Taustalla ei ole vain ”kommunikaatio-ongelma”, vaan tunneyhteyden katkos.

Mitä tehdä kun tunneyhteys katkeaa? Tai kun riitelette koko ajan pienistä tai isoista asioista?

Kun yhteys omaan rakkaimpaan ihmiseen särkyy, käynnistyy sisäinen hälytysjärjestelmämme – kiintymyssuhdejärjestelmä. Se kysyy huolestuneena: ”Olenko yksin? Oletko sinä vielä siinä?” 💭

Mikä on kiintymyssuhdejärjestelmä?

Kiintymyssuhteemme on kehittyneet jo pienenä tärkeimpien hoivaajiemme kanssa.

Lisää näistä-> Lu blogi kirjoitukset:

https://www.mindora.fi/post/kiintymyssuhdemallit-ja-parisuhde

https://www.mindora.fi/post/lis%C3%A4%C3%A4-kiintymyssuhdemalleista

Miten kiintymyssuhdemallit vaikuttavat riitelyymme? Tai yhteyden katkeamiseen?

Jos yhteys ei palaudu, pari alkaa ajautua negatiiviseen kehään – toistuvaan vuorovaikutuskuvioon, jossa kumpikin suojelee itseään, mutta samalla vahvistaa juuri sitä etäisyyttä, jota eniten pelkää.

Tunnekeskeisessä pariterapiassa (EFT) puhutaan usein kolmesta negatiivisesta kehästä, jotka kuvaavat tyypillisiä tapoja, joilla parit jäävät jumiin tunneyhteyden katkoksissa.

🔁 1. Vaatija–vetäytyjä -kehä: ”Miksi sinä et koskaan puhu?” vs. ”Miksi sinä et koskaan lopeta?”

Tämä on ehkä tunnetuin ja yleisin negatiivinen kehä.

Kun yhteys tuntuu katkenneen, toinen puoliso kiihtyy ja vaatii: hän yrittää palauttaa yhteyden kyselemällä, vaatimalla tai korottamalla ääntään. Kiukun alla on usein hätä tulla kuulluksi ja nähdyksi: “Olenko sinulle enää tärkeä?” 💔 Huom! Tässä juuri tärkeä tunnistaa, vaatija yrittää luoda yhteyttä, ei olla vain ikävä.

Toinen puoliso taas vetäytyy ja hiljenee. Hän haluaa rauhoittaa tilannetta ja välttää riitaa, mutta kumppanin silmissä hiljaisuus näyttää välinpitämättömyydeltä. Vetäytyjä ajattelee: “Jos en sano mitään, ehkä tilanne ei pahene.” Huom! Tässä taas tärkeää, vetäytyjä yrittää välttää riitaa ja eripuraa eli hän ei ole välinpitämätön. Hän yrittää säilyttää yhteyttä.

Näin kumpikin tekee sen, mikä tuntuu turvallisimmalta – mutta seurauksena on kierre, joka syventää erillisyyttä.

🌀 Vaatijan kiihtymys saa vetäytyjän sulkeutumaan entistä enemmän, ja vetäytyjän hiljaisuus saa vaatijan äänen nousemaan yhä kovemmaksi.

Terapiassa tätä kehää puretaan tutkimalla, mitä kumpikin tuntee juuri ennen kuin riita alkaa.

Kun vaatija saa yhteyden omaan hätäänsä ja vetäytyjä omaan pelkoonsa, syyttely voi vaihtua ymmärrykseksi. 💞

🧊 2. Vetäytyy–vetäytyy -kehä: ”Ei kannata enää yrittää.”

Vetäytyy-vetäytyy -kehä.Tällöin kumpikin pari on vetäytyjiä ja suojautuu pettymyksen ja kivun alta tunteettomuudella ja asioiden välttelyllä.

Pinnan alla elää silti sama kaipaus. Kumppanit elävät rinnakkain kuin huonekaverit: ilman suuria riitoja, mutta myös ilman yhteyttä.

🕯️ Tämä kehä on usein vaikein havaita, koska ulospäin kaikki näyttää rauhalliselta.Terapiassa tällaisen parin työskentely alkaa usein siitä, että tunteet herätetään uudelleen eloon – ensin varovasti, sitten vähitellen toivoen.

⚖️ 3. Vaatii–Vaatii -kehä: ”Sinun syy.”-"Ei kun sinun"

Kolmas negatiivinen kehä on kaksi vaatiaa eli tavallaan kaksi raivohärkää samassa tilassa. Tällöin usein riidat äityvät hyvin pahoiksi, kun kaksi ihmistä yrittää saada viestinsä perille. Tässäkin on tosin tarve saada yhteys, mutta kumpikaan ei sitä kuule ja kohtaa.

Miten toimii vaikeat parisuhde tilanteet? VÄSYNYT- KEHÄ

Tämä kehä syntyy pidemmän aikavälin seurauksena. Eli on voinut alkaa niin, että teillä on ollut esimerkiksi vaatija-vetäytyjä kehä, mutta vaatija nyt huomaakin muuttuneensa vetäytyneeksi lukuisista yhteys yrityksistään uupuneena ja vetäytyjästä onkin tullut vaatija. Eli luonnolliset kehänne on muuttuneet. Tällöin lähdetään tutkimaan niitä alkuperäisiä kehiä.

Tämä kehä on tyypillinen pitkissä suhteissa, joissa arki, lapset ja työ ovat vieneet kaiken energian. 🏠Tunneyhteys jää taka-alalle, ja puolisoista tulee helposti tiimikumppaneita – ei enää rakastavaisia.

Terapiassa tässä vaiheessa autetaan puolisoita pysähtymään omien tarpeidensa ja rajojensa äärelle ja palauttamaan yhteys tunnetasolle: ”Mitä minä kaipaan sinulta, kun en tunne itseäni näkyväksi?” 💬

HUOM! Mutta kehät voivat muuntua esimerkiksi ihmisestä toiseen, koska kiintymyssuhteemme malli on saattanut olla erilainen esimerkiksi suhteessa äitiin ja isään.

💡 Miksi kehien tunnistaminen on niin tärkeää?

Tunnekeskeisen terapian ytimessä on ajatus, että ongelma ei ole sinussa, ei minussa – vaan itse kehässä.

Kun pari oppii näkemään, miten heidän automaattiset reaktionsa ylläpitävät etäisyyttä, syyllistäminen alkaa hellittää.Syyttely vaihtuu yhteiseen oivallukseen:🫶 “Me molemmat joudumme tähän kehään, kun meitä pelottaa.”

Kehän rauhoittuessa syntyy turvaa – ja sen myötä mahdollisuus kohdata syvemmät tunteet: pelko, yksinäisyys, kaipaus ja tarve tulla hyväksytyksi.Näistä hetkistä rakentuu se, mitä Susan Johnson kutsuu korjaaviksi tunnekokemuksiksi – uuden turvallisen kiintymyssuhteen peruskiviksi. 🧩

🌱 Voimmeko korjata parisuhteemme?

Kun parit sanovat ”olemme ajautuneet kauas toisistamme”, he eivät yleensä tarkoita, että rakkaus olisi kadonnut.He tarkoittavat, että he eivät enää löydä toisiaan kehän läpi.

Tunnekeskeinen pariterapia ei etsi syyllistä, vaan pysäyttää kehän ja auttaa paria palaamaan siihen, mikä on kaiken alla:💗 kaipaus yhteyteen, turvaan ja rakkauteen.

”Terapeuttina pysähdyn ensin kiintytymyssuhdemallien ja kehän äärelle. En etsi syyllisiä, vaan yhteistä pelkoa, joka pitää parin erossa toisistaan.”

Lähteet:

Johnson, S. M. (2008). Hold Me Tight: Seven Conversations for a Lifetime of Love. New York, NY, Boston and London: Little, Brown and Company. Johnson, S. M. (2019a). Attachment Theory in practice: Emotionally Focused Therapy (EFT) with Individuals, Couples, and Families. New York, NY: The Guilford Press Johnson, S. M. (2019b). The Practice of Emotionally Focused Therapy: Creating Connection. New York, NY: Routledge. . Muut lähteet: Beasley, C. C. & Ager, R. (2019). Emotionally Focused Couples Therapy: A Systematic Review of its Effectiveness Over the past 19 Years. Journal of Evidence-Based Social Work, 16(2), 144-159. Burgess-Moser, M., Johnson, S. M., Dalgleish, T., Lafontaine, M., Wiebe, S., & Tasca, G. (2015). Changes in relationship-specific attachment in Emotionally Focused Couple Therapy. Journal of Marital and Family Therapy, 42(2), 231-245. Greenman, P. & Johnson, S. M. (2013). Process Research on EFT for Couples: Linking Theory to Practice. Family Process, Special Issue: Couple Therapy, 52(1), 46–61. Johnson, S. M., Hunsley, J., Greenberg, L. & Schindler, D. (1999). Emotionally Focused Couples Therapy: Status & Challenges (A meta-analysis). Journal of Clinical Psychology: Science and Practice, 6(1), 67-79. Miculincer, M., & Shaver, P. (2007). Attachment in Adulthood: Structure, dynamics and change. New York, NY: The Guilford Press. Woolley, S. R. (2007). The Cycle. Luettavissa osoitteessa https://www.sonepsyn.cl/pdf/EFT_Scott_Wolley_8_2007.pdf