%20(2).png)
Kiintymyssuhdetyylit ja niiden vaikutus ihmissuhteisiin
- emilia lehmonen
- 6 päivää sitten
- 4 min käytetty lukemiseen
Kiintymyssuhdeteoria on yksi keskeisimmistä tavoista ymmärtää, miksi toistamme ihmissuhteissamme samoja kaavoja – vaikka kumppanit vaihtuisivat. Teorian juuret ovat John Bowlbyn työssä, jossa hän kuvasi, miten varhainen suhde ensisijaisiin hoivaajiin muodostaa sisäisen mallin siitä, millaisia me olemme suhteessa toisiin ja mitä voimme ihmissuhteilta odottaa.
Nämä varhaiset mallit eivät määrää kohtaloamme, mutta ne vaikuttavat syvästi siihen, miten koemme läheisyyden, turvan, riippuvuuden ja erillisyyden aikuisina.
Miten kiintymyssuhteet rakentuvat? 🧠💞
Kiintymyssuhdeteorian kehitti psykiatri ja psykoanalyytikko John Bowlby, joka esitti vallankumouksellisen ajatuksen: lapsella on synnynnäinen ja biologinen tarve hakeutua lähelle ensisijaista hoivaajaansa. Tämä tarve ei perustu vain ravinnon tai fyysisen hoivan saamiseen, vaan kyseessä on evolutiivinen selviytymismekanismi 🧬.
Läheisyys suojaa lasta vaaroilta, auttaa säätelemään stressiä ja luo perustan psyykkiselle kehitykselle. Kiintymys ei siis ole hemmottelua – se on elintärkeä osa ihmisen kasvua.
Mitä on vaistomainen kiintymyskäyttäytyminen? 👶✨
Bowlby tarkasteli lapsen käyttäytymistä biologisena säätelyjärjestelmänä:
Kiintymyskäyttäytyminen
Itku 😢, hymy 😊, katsekontakti, seuraaminen ja tarrautuminen ovat lapsen luontaisia keinoja varmistaa hoivaajan läheisyys. Näiden käyttäytymismuotojen tarkoitus on pitää aikuinen fyysisesti ja emotionaalisesti saatavilla.
Säätelyjärjestelmä
Lapsen mieli toimii kuin termostaatti 🌡️. Kun hän tuntee olonsa turvattomaksi, yksinäiseksi tai erotetuksi, kiintymysjärjestelmä aktivoituu automaattisesti ja ohjaa lasta palauttamaan yhteyden hoivaajaan. Kun turva on jälleen saavutettu, järjestelmä rauhoittuu.
Miten kiintymyssuhde kehittyy lapsuudessa? 🪜
Kiintymyssuhde ei synny yhdessä hetkessä, vaan kehittyy vaiheittain:
Alkuvaihe (0–2 kk) 👼Lapsi reagoi sosiaalisesti lähes kehen tahansa. Kiintymys ei ole vielä valikoivaa.
Muodostuva kiintymys (2–7 kk) 🤍Lapsi alkaa erottaa tutut hoitajat vieraista ja suosii tuttuja kasvoja.
Selkeä kiintymys (7 kk – 2 v) 🧸Lapsi kiintyy tiettyyn henkilöön, protestoi eroa, hakee lohtua ja saattaa pelätä vieraita.
Kumppanuussuhde (2 v eteenpäin) 🤝Lapsi alkaa ymmärtää hoivaajan tavoitteita, tunteita ja aikomuksia. Suhteesta tulee vuorovaikutteisempi ja joustavampi.
Mitä ovat sisäiset työmallit? – mielen kartta ihmissuhteisiin 🗺️
Yksi Bowlbyn keskeisimmistä käsitteistä on sisäiset työmallit (internal working models). Varhaiset kokemukset hoivaajan kanssa muovaavat lapsen sisäisen käsityksen:
millainen minä olen
millaisia muut ihmiset ovat
voiko läheisyyteen luottaa
Jos hoivaaja on emotionaalisesti saatavilla ja vastaa lapsen tarpeisiin, lapsi oppii: olen arvokas ja muut ovat luotettavia 💚. Nämä mallit vaikuttavat tiedostamattomasti ihmissuhteisiin aikuisuuteen asti.
Mikä on turvasatama ja turvallinen tukikohta? ⚓🏡
Bowlby kuvasi hoivaajaa lapsen turvallisena tukikohtana (safe base). Kun lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, hän uskaltaa lähteä tutkimaan maailmaa 🌍. Kohdatessaan pelkoa tai stressiä hän palaa hoivaajan luo – turvasatamaan – rauhoittuakseen.
Turvallinen kiintymys syntyy, kun lapsi saa toistuvasti kokemuksen siitä, että:
apua on saatavilla
tunteet tulevat nähdyiksi
yhteyteen voi palata katkosten jälkeen
Mitä kiintymyssuhdetyylit ovat?
Kiintymyssuhdetyylit ovat suhteellisen pysyviä tapoja ajatella, tuntea ja käyttäytyä läheisissä ihmissuhteissa. Tutkimuksessa on tunnistettu neljä pääasiallista tyyliä:
Turvallinen kiintymys
Ahdistunut (preoccupied)
Välttelevä (dismissive)
Jäsentymätön / pelokas-välttelevä (fearful-avoidant)
Kiintymys on kuitenkin jatkumo – harva sopii täydellisesti vain yhteen kategoriaan.
Miten kiintymyssuhdetyylit kehittyvät lapsuudessa?
Lapsi on biologisesti ohjelmoitu hakemaan turvaa, lohtua ja yhteyttä hoivaajiltaan. Kun hoivaaja vastaa lapsen tarpeisiin johdonmukaisesti, sensitiivisesti ja riittävän ennakoitavasti, lapselle kehittyy turvallinen kiintymys.
Jos hoiva on epäjohdonmukaista, etäistä, ylikuormittavaa tai pelottavaa, lapsi sopeutuu tilanteeseen kehittämällä strategioita, jotka myöhemmin näkyvät turvattomina kiintymyssuhdetyyleinä. Nämä strategiat ovat alun perin selviytymiskeinoja.
Minkälainen on ahdistunut kiintymyssuhdemalli?
Miten se kehittyy?
Ahdistunut kiintymys kehittyy usein ympäristössä, jossa hoiva on ajoittain saatavilla ja ajoittain poissa. Lapsi oppii, että yhteys täytyy ansaita tai sitä täytyy jatkuvasti varmistella.
Ahdistunut kiintymys aikuisena
Aikuisena tämä voi näkyä:
voimakkaana hylätyksi tulemisen pelkona
tarpeena jatkuvalle varmistelulle
mustasukkaisuutena ja takertuvuutena
vaikeutena rauhoittaa itseään ilman toista
Ahdistuneesti kiintynyt arvostaa ihmissuhteita suuresti, mutta elää usein jatkuvassa epävarmuudessa siitä, onko hän todella rakastettu.
Minkälainen on välttelevä kiintymyssuhdemalli?
Miten se kehittyy?
Välttelevä kiintymys syntyy tyypillisesti ympäristössä, jossa lapsen emotionaalisiin tarpeisiin ei vastata tai niitä vähätellään. Lapsi oppii, että tunteiden ilmaiseminen ei ole turvallista tai hyödyllistä.
Välttelevä kiintymys aikuisena
Aikuisena tämä voi näkyä:
voimakkaana itsenäisyyden korostamisena
vaikeutena sitoutua tai jakaa tunteita
vetäytymisenä konfliktitilanteissa
tunteiden rationalisointina tai tukahduttamisena
Välttelevästi kiintynyt ei välttämättä koe itseään yksinäiseksi, mutta kumppani voi kokea jäävänsä emotionaalisesti etäälle.
Minkälainen on jäsentymätön (pelokas-välttelevä) kiintymyssuhdemalli?
Jäsentymätön kiintymys yhdistää sekä ahdistuneen että välttelevän piirteitä. Usein taustalla on lapsuuden ympäristö, jossa hoivaaja on ollut samanaikaisesti turvan ja pelon lähde.
Millaista on seurustella jäsentymättömästi kiintyneen aikuisen kanssa?
Jäsentymättömästi kiintynyt aikuinen:
kaipaa syvästi läheisyyttä, mutta pelkää sitä
saattaa vuorotella takertumisen ja vetäytymisen välillä
kokee ihmissuhteet emotionaalisesti intensiivisinä
kamppailee tunnesäätelyn ja luottamuksen kanssa
Kumppanille tämä voi näyttäytyä ristiriitaisena ja hämmentävänä käytöksenä, jossa läheisyys ja etäisyys vaihtelevat nopeasti.
Minkälainen on turvallinen kiintymyssuhdemalli?
Turvallisesti kiintynyt aikuinen kokee olonsa suhteessa pääosin levolliseksi. Hän pystyy olemaan sekä läheinen että itsenäinen ja luottaa siihen, että ristiriidat ovat ratkaistavissa.
Viisi turvallisen kiintymyksen perusedellytystä lapsuudessa
Johdonmukainen hoiva
Emotionaalinen saatavilla olo
Lapsen tunteiden validointi
Turvallinen rajojen asettaminen
Korjaavat kokemukset ristiriitojen jälkeen
Näiden kautta lapsi oppii: olen rakastettava ja toiset ovat luotettavia.
HUOM! Mutta näissä vanhemman on hyvä muistaa, tarpeeksi hyvä on tarpeeksi hyvä. Et aina voi olla emotionaalisesti saatavilla tai validoiva. Kukaan ei voi. Mutta jos jokseenkin suurimman osan ajasta, niin se kelpaa.
Voiko kiintymyssuhdetyyliä muuttaa?
Kyllä. Vaikka kiintymysmallit ovat sitkeitä, ne eivät ole pysyviä. Turvallisempi kiintymys voi kehittyä:
tietoisessa ja turvallisessa parisuhteessa
terapiasuhteessa
itsehavainnoinnin ja tunnetaitojen kautta
Keskeistä on oppia tunnistamaan omat automaattiset reaktiot ja ymmärtää, että ne ovat opittuja – eivät totuuksia.
Miten korjata kiintymyssuhdemalli? Miten työskennellä itsensä kanssa?
Kiintymyshaavojen työstäminen ei tarkoita menneisyyden syyttelyä, vaan nykyhetken ymmärtämistä. Kun opimme säätelemään tunteitamme, ilmaisemaan tarpeitamme ja sietämään läheisyyttä, luomme mahdollisuuden turvallisempaan yhteyteen.
Turvallinen kiintymys ei ole täydellisyyttä – se on kykyä palata yhteyteen katkosten jälkeen.
Kiintymyssuhdeteoria tarjoaa kartan, ei tuomiota tai selkeää, että näin on ja aina tulee olemaan. Se auttaa ymmärtämään, miksi rakastaminen tuntuu joskus niin vaikealta – ja miten se voi muuttua turvallisemmaksi.
Se, joka on rikottu vuorovaikutuksessa, korjataan vuorovaikutuksessa!
Lähde: Bowlby, J. (1988). A secure base: Clinical applications of attachment theory. Routledge.
Kommentit