Riippuvuudet ja syömishäiriöt

Syömishäiriö näkyy ulospäin usein suhteessa ruokaan, syömiseen, painoon tai kehoon. Sen ytimessä ei kuitenkaan välttämättä ole ruoka.

Syömiseen liittyvä oireilu voi olla yritys selviytyä vaikeista tunteista, ristiriidoista ja kokemuksista, joille ei ole löytynyt muuta ilmaisukanavaa.

Siksi hoidossa on tärkeää olla kiinnostunut paitsi siitä, mitä ihminen tekee, myös siitä, mitä oire hänelle merkitsee ja mitä tehtävää se hänen elämässään palvelee.

Syömishäiriötä voidaan tarkastella myös riippuvuuksien näkökulmasta: käyttäytyminen voi tarjota hetkellistä helpotusta vaikeaan oloon, vaikka se samalla alkaa kaventaa elämää.

Muutos ei tällöin ole yksinkertaisesti päätös lopettaa haitallinen käyttäytyminen. 🌱

🧠 Oireen takana voi olla suojaton ja ristiriitainen kokemus itsestä

Syömishäiriöoire voi toimia psyykkisenä suojana.

Jos omien tunteiden tunnistaminen, sääteleminen tai ilmaiseminen on vaikeaa, syömiseen tai kehoon kohdistuva kontrolli voi tuoda kokemuksen hallinnasta.

Oireella voi olla merkitys tilanteessa, jossa sisäinen maailma tuntuu muuten kaoottiselta, turvattomalta tai ristiriitaiselta.

Tällöin oireesta luopuminen ei välttämättä tunnukaan pelkästään helpottavalta.

Vaikka ihminen tietäisi oireen vahingoittavan itseään, sama oire on voinut auttaa häntä selviytymään.

Tästä syntyy ristiriita: osa minusta haluaa muutosta, mutta toinen osa tarvitsee vielä sitä, mistä olen yrittämässä luopua.

Tämän ristiriidan ymmärtäminen on tärkeää. Muutoksen vastustaminen ei välttämättä tarkoita sitä, ettei ihminen haluaisi voida paremmin.

💛 Riippuvuus voi olla yritys säädellä oloa

Myös riippuvuuksissa käyttäytyminen voi saada tehtävän, joka on alun perin ymmärrettävä: sen avulla voidaan esimerkiksi paeta ongelmia tai pyrkiä lievittämään ahdistusta ja masennusta. Materiaalissa tämä nostetaan esiin esimerkiksi ongelmallisen pelaamisen yhteydessä.

Sama näkökulma auttaa katsomaan syömishäiriöoiretta vähemmän tuomitsevasti.

Sen sijaan, että kysyisimme vain:

”Miksi et vain lopeta?”

voimme pysähtyä kysymään:

”Mitä tämä käyttäytyminen tekee sinulle?”

”Miltä se suojaa?”

”Mitä tapahtuu, jos et voikaan turvautua siihen?”

Kun oireen tehtävä alkaa tulla näkyväksi, sen tilalle voidaan vähitellen rakentaa muita tapoja säädellä tunteita ja olla suhteessa itseensä. 🌿

🔄 Muutos ei kulje suorana viivana

Toipumiseen liittyy usein ajatus siitä, että kun ihminen on motivoitunut, hänen pitäisi edetä tasaisesti kohti muutosta.

Todellisuudessa muutos voi olla paljon mutkikkaampi.

Muutosta kuvaavassa muutospyörässä prosessiin kuuluvat esimerkiksi esiharkinta, harkinta, päätös, toiminta ja vakiintuminen – mutta myös lipsahdukset ja retkahdukset. Prosessi voi kiertää samoja vaiheita useita kertoja.

Syömishäiriöstä toipumisessakaan oireen palaaminen ei siis automaattisesti tarkoita, että kaikki aiempi työ olisi mennyt hukkaan.

Joskus juuri vaikea vaihe voi auttaa ymmärtämään paremmin:

✨ Mitä tapahtui ennen oireen voimistumista?

✨ Mitä tunsin?

✨ Mitä tarvitsin siinä hetkessä?

✨ Mitä oire auttoi minua välttämään tai kestämään?

✨ Mitä voisin ensi kerralla tarvita rinnalle?

🌱 Muutosta ei voi pakottaa

Muutoksen tukemisessa työntekijän tapa kohdata asiakas on merkityksellinen. Materiaalissa nostetaan esiin lämpö, aitous, kunnioitus, myönteisyys ja empatia. Suora ja konfrontoiva työskentely voi puolestaan synnyttää vastustusta ja johtaa heikompiin hoitotuloksiin kuin empaattinen ja tukeva työskentely, johon kuuluu heijastava kuuntelu.

Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun ihminen itsekin suhtautuu oireeseensa ristiriitaisesti.

Terapeutin tehtävänä ei ole voittaa väittelyä siitä, pitäisikö asiakkaan muuttua. Tavoitteena on pikemminkin luoda riittävän turvallinen tila, jossa ihminen voi alkaa itse tutkia suhdettaan oireeseen.

💬 Motivoiva haastattelu – muutos löytyy ihmisestä itsestään

Motivoivassa haastattelussa lähtökohtana ovat yhteistyö, asiakkaassa jo olevan muutosmotivaation esiin kutsuminen sekä asiakkaan autonomian kunnioittaminen.

Ensin voidaan työskennellä muutokseen liittyvän ristiriidan eli ambivalenssin kanssa ja vahvistaa sisäistä motivaatiota. Tämän jälkeen voidaan vahvistaa muutokseen sitoutumista ja rakentaa konkreettista muutossuunnitelmaa.

Keskeisiä työskentelyn taitoja ovat:

💛 vahvistaminen

💬 avoimet kysymykset

👂 heijastava kuuntelu

🌿 yhteen vetäminen

Heijastavassa kuuntelussa terapeutti palauttaa asiakkaalle oman ymmärryksensä tämän kertomasta. Se voi auttaa asiakasta tunnistamaan omia ajatuksiaan, tunteitaan ja toimintatapojaan – ikään kuin terapeutti toimisi sisäisen kokemuksen peilinä.

🌸 Entä jos oireesta ei tarvitsekaan taistella?

Syömishäiriö voi herättää sekä sairastuneessa että läheisissä valtavan tarpeen saada oire loppumaan mahdollisimman nopeasti. Se on ymmärrettävää.

Terapeuttisessa työssä kiire voi kuitenkin joskus kääntyä itseään vastaan.

Materiaalissa tätä kuvataan kiirehtimisansana: työntekijä näkee mahdollisuuden muutokseen ja haluaa tarttua siihen heti. Vaihtoehtona on pysähtyä kuuntelemaan asiakkaan elämän kokonaisuutta ja kysyä, mikä juuri nyt on hänelle ajankohtaista.

Syömishäiriöoireen äärellä tämä voi tarkoittaa uteliasta suhtautumista:

Jos oireella olisi jokin tehtävä, mikä se olisi?

Kun oiretta ei nähdä vihollisena vaan yrityksenä selviytyä, voidaan päästä lähemmäs niitä tarpeita, tunteita ja kokemuksia, jotka ovat sen taustalla.

✨ Toipumisessa voidaan rakentaa jotakin oireen tilalle

Pelkkä oireen poistaminen jättää helposti tyhjän tilan, jos oire on aiemmin säädellyt tunteita, tuonut turvaa tai auttanut selviytymään.

Siksi terapiassa voidaan vähitellen rakentaa vaihtoehtoja: kykyä tunnistaa omia tunteita ja tarpeita, säädellä vaikeita tunnetiloja, pyytää apua, asettaa rajoja, suhtautua itseensä myötätuntoisemmin ja kestää keskeneräisyyttä.

Muutosta voidaan herätellä kysymyksillä, jotka eivät kerro ihmiselle, mitä hänen pitäisi tehdä, vaan auttavat häntä löytämään oman suuntansa:

🌱 Millaista haluaisit elämäsi olevan?

🌱 Mitä hyvää muutoksesta voisi seurata?

🌱 Miten olet aikaisemmin onnistunut muuttamaan jotakin?

🌱 Mitkä vahvuutesi voisivat auttaa sinua nyt?

🌱 Kuka voisi tukea sinua?

🌱 Mitä olisit valmis kokeilemaan?

Myös materiaalissa muutoksen tukemisen kysymykset jäsentyvät nykytilanteen haittojen, muutoksen etujen, muutosoptimismin ja muutosaikomuksen tutkimiseen.

💛 Oireen takana on ihminen

Syömishäiriö ei kerro koko ihmisestä.

Oire voi olla näkyvä osa paljon syvempää sisäistä kamppailua – ja joskus myös keino, jonka avulla ihminen on yrittänyt selviytyä silloin, kun parempia keinoja ei ole vielä ollut saatavilla.

Siksi terapeuttisessa työssä tärkeä kysymys ei aina ole:

”Miten saamme tämän oireen pois?”

Vaan myös:

”Mitä tämä oire yrittää tehdä sinun hyväksesi – ja mitä tarvitsisit, jotta sinun ei enää tarvitsisi turvautua siihen?” 🌿

Toipuminen voi alkaa siitä, että oireen kanssa taistelemisen rinnalle tulee uteliaisuutta, ymmärrystä ja turvallinen suhde, jossa vaikeitakin kokemuksia voidaan vähitellen kohdata. 💛

📚 Lähteet

Koski-Jännes, A., Riittinen, L. & Saarnio, P. (toim.). (2008). Kohti muutosta: Motivointimenetelmiä päihde- ja käyttäytymisongelmiin. Tammi.

Miller, W. R. & Rollnick, S. (2013). Motivational interviewing: Helping people change (3. painos). Guilford Press.

Oksanen, J. (2014). Motivointi työvälineenä. PS-kustannus.

Mäntysaari-Hetekorpi, H. (2022). Riippuvuus. Erityiskysymyksiä. Muutoksen tukeminen [luentomateriaali]. Materiaalissa käsitellään muun muassa muutosmotivaatiota, motivoivaa haastattelua, heijastavaa kuuntelua sekä muutosta tukevia kysymyksiä.

#syömishäiriö #addiktiot #terapiahelsinki