Leikkisyys työelämässä ja elämässä ylipäätään. Hyvinvoinnin ja mielenterveyden salaisuus

emilia lehmonen
4 päivää sitten
4 min käytetty lukemiseen

Kun viimeksi nauroit kesken työpäivän – miltä se tuntui? Entä miltä tuntuisi, jos voisikin ottaa elämän vakavien asioiden rinnalle ripauksen kepeyttä, huumoria ja uteliaisuutta?

Vaikka leikkisyys yhdistetään usein lapsuuteen, se on paljon muutakin kuin lapsenomainen piirre. Aikuisten leikkisyys on kykyä suhtautua elämään joustavasti, nähdä tilanteet eri näkökulmista ja löytää iloa myös arjen keskeltä – jopa stressin ja paineen keskellä. Ja juuri siksi se on tärkeä voimavara työelämässä ja mielenterveyden tukena.

Mitä aikuisten leikkisyys oikeastaan on?

Leikkisyys ei tarkoita pelleilyä tai vastuun välttelyä. Se on persoonallisuuden piirre, joka saa meidät:

näkemään tilanteet uudessa valossa,
rentoutumaan sosiaalisissa tilanteissa,
ratkomaan ongelmia luovasti,
ja löytämään iloa arjen pienistä asioista.

Tutkimusten mukaan leikkisyys voidaan jakaa neljään osa-alueeseen (OLIW-malli):

Toisiin suuntautuva leikkisyys – rakentaa yhteyttä ja keventää tunnelmaa.
Huoleton leikkisyys – auttaa ottamaan asiat rennommin.
Älyllinen leikkisyys – tuo iloa ideoinnista ja monimutkaisista ongelmista.
Oikukas leikkisyys – antaa luvan olla omalaatuinen ja poikkeuksellinen.

Näillä piirteillä on havaittu yhteys korkeampaan elämään ja ihmissuhteisiin tyytyväisyyteen, parempaan työmotivaatioon, luovuuteen ja jopa tenttimenestykseen. Mutta tärkeintä ehkä on tämä: leikkisyys tukee mielenterveyttä.

Leikkisyys auttaa hallitsemaan stressiä – ja suojaa uupumiselta

Työelämässä kohtaamme jatkuvasti paineita ja vaatimuksia. Miten näihin reagoimme, vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiimme. Ja tässä kohtaa leikkisyys tulee peliin.

Leikkisät aikuiset käyttävät tutkimusten mukaan enemmän positiivisia selviytymiskeinoja, kuten:

myönteistä uudelleenarviointia (esim. "tämä voi opettaa jotain"),
huumoria stressaavissa tilanteissa,
rentoutumista ja itsensä kannustamista.

Samalla he välttelevät mielenterveyttä kuluttavia keinoja, kuten itsesyytöksiä, murehtimista ja vetäytymistä. Tämä ei tarkoita, etteivätkö he kokisi stressiä – mutta he kokevat sen hallittavampana.

Psykologisesti tämä liittyy kognitiiviseen joustavuuteen: leikkisyys antaa mahdollisuuden nähdä stressitekijät vähemmän uhkaavina, mikä vähentää ahdistusta ja suojaa loppuunpalamiselta.

Mielenterveys työelämässä – pieniä oivalluksia, isoja vaikutuksia

Mielenterveysongelmat, kuten stressi, masennus ja uupumus, ovat yhä yleisempiä työikäisten keskuudessa. Leikkisyyden rooli on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka se voisi olla yksi matalan kynnyksen keino ennaltaehkäistä pahoinvointia.

Leikkisyys:

edistää psykologista palautumista kuormittavan päivän jälkeen,
voi vähentää negatiivisia tunnetiloja,
tukee resilienssiä, eli kykyä selviytyä vastoinkäymisistä,
ja luo tilaa iloille ja keveyden kokemuksille, joita mielen hyvinvointi tarvitsee.

On myös viitteitä siitä, että leikkisyys voi madaltaa kynnystä hakea apua – kun elämä ei ole liian vakavaa, avun hakeminenkään ei tunnu epäonnistumiselta vaan luonnolliselta osalta elämää.

Työpaikoilla leikkisyys voi tarkoittaa tätä:

Kevennetty kieli palavereissa
Luovat ideointityöpajat ilman itsekritiikkiä
Arjen huumori ja yhteinen nauru
Työkavereiden kannustaminen leikkimielisyyteen
Turvallinen tila kokeilla ja epäonnistua

Ei tarvitse muuttaa työpaikkaa sirkukseksi – jo pienet arkiset eleet voivat lisätä hyvinvointia ja mielen joustavuutta.

Leikkisyys ja elämään tyytyväisyys – yhteys löytyy

Monet tutkimukset osoittavat, että leikkisyys ei ainoastaan auta jaksamaan, vaan myös lisää tyytyväisyyttä elämään. Tämä linkki näkyy sekä nuorilla että aikuisilla, mutta erityisesti työelämässä se voi toimia siltana työn ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin välillä.

Ja mikä parasta – leikkisyys ei ole joko-tai-ominaisuus. Sitä voi harjoitella ja vahvistaa.

Esimerkiksi:

Motivaatio huumorin kehittämiseen

– Ensimmäinen askel on päätös: haluatko oikeasti lisätä huumoria elämääsi?– Tunnistat huumorin hyödyt ja sitoudut harjoittelemaan.

Kyky nähdä huumoria arkielämässä

– Opettele havahtumaan tilanteisiin, joissa huumori voi syntyä.– Etsi koomisia yksityiskohtia arjen hetkistä ja ihmisten käyttäytymisestä.

Kyky nauraa itselle

– Harjoittelet suhtautumaan omiin virheisiin ja kömmähdyksiin lempeän huumorilla.– Itseironia auttaa lievittämään häpeää ja stressiä.

Kyky käyttää huumoria stressinhallintaan

– Opit käyttämään huumoria keinona nähdä stressaavat tilanteet uudessa valossa.– Esimerkiksi vakavasta palaverista voi tehdä kevyemmän pienellä naljailulla (kun tilanne sallii).

Kyky luoda ja kertoa hauskoja tarinoita

– Harjoittelet jakamaan hauskoja kokemuksia ja tilanteita muille.– Tarinoiden jakaminen luo yhteyttä ja iloa ympärille.

Kyky yhdistää huumoria sosiaalisiin tilanteisiin

– Kehität taitoa käyttää huumoria rakentavasti ihmisten kanssa, ei toisten kustannuksella.– Tämä voi auttaa esimerkiksi työpaikan ilmapiirin parantamisessa.

Huumorin käyttö kehittyvänä elämäntapana

– Lopuksi pyrit tekemään huumorista ja leikkisyydestä pysyvän osan elämääsi.– Harjoittelet tilanteiden "reframingia", eli uudenlaista näkökulmaa vaikeuksiin.

Leikkisyys on mielenterveyden tukipilari

Leikkisyys ei ole vain kivaa lisämaustetta – se voi olla ratkaiseva osa toimivaa stressinhallintaa, mielen hyvinvointia ja työssäjaksamista. Se ei poista ongelmia, mutta antaa meille keinot kohdata ne kevyemmin, rakentavammin ja vähemmän kuormittavasti.

Ehkä juuri nyt olisi hyvä hetki kysyä itseltään:"Milloin viimeksi annoin itselleni luvan leikkiä?"

Pieni haaste sinulle: Kokeile huomenna suhtautua yhteen stressaavaan tilanteeseen kepeydellä. Naurata itseäsi tai työkaveriasi – ja katso, miten se muuttaa koko tilanteen sävyn. Ehkä huomaat, että mieli kevenee, ja matka hyvinvointiin alkaa pienin askelin.

Lähteet:

Amabile, T. M., Barsade, S. G., Mueller, J. S., & Staw, B. M. (1994). Affect and creativity at work. Administrative Science Quarterly, 50(3), 367–403. https://doi.org/10.2307/2667016

Barnett, L. A. (2011). How playful is your family? The relationship of family playfulness to family functioning and satisfaction. The American Journal of Family Therapy, 39(4), 326–344. https://doi.org/10.1080/01926187.2010.896326

Bateson, P., & Martin, P. (2013). Play, playfulness, creativity and innovation. Cambridge University Press.

Berger, B. G., Pargman, D., & Weinberg, R. S. (2018). Foundations of Exercise Psychology (3rd ed.). Fitness Information Technology.

Brauer, K., Proyer, R. T., & McGhee, P. E. (2021). Playfulness as a personality trait: What makes it unique and what is it good for? Journal of Positive Psychology, 16(5), 589–602. https://doi.org/10.1080/17439760.2020.1716050

Chang, E. C., Downey, C. A., Hirsch, J. K., & Lin, N. J. (2013). Social problem solving as a mediator of the link between perfectionism and health problems. Cognitive Therapy and Research, 37, 1027–1036. https://doi.org/10.1007/s10608-013-9544-4

Clifford, C., Proyer, R. T., & Yue, X. (2022). Let’s play! Playfulness as a predictor of coping strategies and well-being in pandemic-related stress. Current Psychology, 41(9), 6527–6538. https://doi.org/10.1007/s12144-021-01906-5

Diener, E., Emmons, R. A., Larsen, R. J., & Griffin, S. (1985). The satisfaction with life scale. Journal of Personality Assessment, 49(1), 71–75. https://doi.org/10.1207/s15327752jpa4901_13

Diener, E., Suh, E. M., Lucas, R. E., & Smith, H. L. (1999). Subjective well-being: Three decades of progress. Psychological Bulletin, 125(2), 276–302. https://doi.org/10.1037/0033-2909.125.2.276

Erdmann, G., & Janke, W. (2008). Stressverarbeitung: Theorie und Praxis der Stressbewältigung. Hogrefe.

French, J. R. P., Caplan, R. D., & Harrison, R. V. (1982). The mechanisms of job stress and strain. Wiley.