Tunteet tunteet

Tunteet, tunteet ja tunteet. Joidenkin mielestä jo hieman liikaakin hapatettu teema ja sana, mutta kyllä se vaan on edelleenkin aika keskeinen osa prosessia. Valitettavasti suomalaisilla on hieman haastava historia tunteiden tulkkina, joten eipä välttämättä kotona ole kauheasti opittu näyttämään tunteita tai edes ymmärtämään, että mitä ihmettä ne ovat.

Vähän faktaa tunnetyöskentelystä

Tunteet ovat jokseenkin melkein keskeisin osa meitä ihmisiä. Ne ohjaavat käyttäytymistämme, vaikuttavat päätöksentekoomme ja muovaavat ihmissuhteitamme. Mielestäni tunteiden merkitystä kuvastaa hyvin se, että miten paljon yritykset käyttävät markkinoinnissaan rahaa pohtien tunteitamme.

Tunteiden merkitys

1. Tiedon käsittelyn tehostaminen

Tunteet toimivat tehokkaana apuna valintojen ja päätösten tekemisessä. Ne auttavat meitä prosessoimaan tietoa ja tekemään päätöksiä nopeammin ja tehokkaammin kuin pelkkä rationaalinen ajattelu.

2. Muistin vahvistaminen

Voimakkaat tunnekokemukset jättävät vahvemman muistijäljen kuin tunneneuraaleiksi jäävät tapahtumat. Tämä on evolutiivinen etu, joka auttaa meitä oppimaan kokemuksistamme tehokkaammin. Ja negatiivisethan muistot yleensä muistaa paremmin, koska juurikin tunne on ollut latautuneempi.

3. Pelkomuistin erityisrooli

Pelkoon liittyvät kokemukset tallentuvat mieleemme erityisen tehokkaasti. Tämä on luonnon oma suojamekanismi - pelkomuisti tallentuu nopeasti ja poistuu hitaasti, mikä auttaa meitä välttämään vaaratilanteita tulevaisuudessa.

4. Välitön tiedonvälitys

Tunteet toimivat salamannopeana tiedonvälitysjärjestelmänä. Esimerkiksi vaaratilanteessa tunne reagoi ennen kuin tietoinen ajattelu ehtii mukaan, mikä voi olla elintärkeää selviytymisen kannalta.

No miksi se on niin tärkeää tunnistaa tunteita?

Ihan siksi, että pystymme paremmin:

- Ymmärtämään omaa käyttäytymistämme

- Tekemään tietoisempia päätöksiä

- Rakentamaan terveempiä ihmissuhteita

- Kehittämään tunneälyämme

- Välttämään tunteiden patoutumista

Tunteiden ilmaiseminen

Tunteiden ilmaiseminen ei ole vain sisäsyntyistä, vaan siihen vaikuttavat vahvasti sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät:

1. Sosiaalinen oppiminen

Tapamme ilmaista tunteita muovautuu vahvasti ympäristömme kautta. Perheemme, kulttuurimme ja yhteisömme tavat käsitellä tunteita vaikuttavat syvällisesti siihen, miten itse ilmaisemme tunteitamme. Joissain perheissä voidaan kannustaa avoimeen tunteiden näyttämiseen, kun taas toisissa tunteita saatetaan tukahduttaa.

2. Opittujen mallien haasteet

On tärkeää ymmärtää, että lapsuudessa oppimamme tavat ilmaista tunteita eivät välttämättä palvele meitä parhaalla mahdollisella tavalla aikuisuudessa tai erilaisissa ympäristöissä:

- Kotona toiminut tunteiden ilmaisutapa ei ehkä sovellu työympäristöön

- Kulttuurissa hyväksytty tapa voi olla haitallinen toisessa kulttuuriympäristössä

- Lapsuudessa opitut selviytymiskeinot voivat olla aikuisena riittämättömiä

3. Emotionaalisen älykkyyden kehittäminen

Tunneälyn kehittäminen on elinikäinen prosessi, jossa opimme:

- Tunnistamaan sopivimmat tavat ilmaista eri tunteita eri tilanteissa

- Ymmärtämään, että tunteiden välitön purkaminen ei aina ole paras ratkaisu

- Kehittämään rakentavia tapoja käsitellä ja ilmaista tunteita

- Huomioimaan sekä omat että muiden tunteet vuorovaikutustilanteissa

Milloin tunteista tulee haitallisia?

Vaikka tunteet ovat luonnollinen ja tärkeä osa elämäämme, ne voivat joskus muuttua haitallisiksi. Tunnistamalla haitalliset tunnereaktiot voimme työstää niitä rakentavampaan suuntaan. Tunteet muuttuvat haitallisiksi, kun:

- Ne eivät auta reagoimaan tilanteeseen tarkoituksenmukaisella tavalla, vaan pahentavat oloa

- Ne johtavat muiden tai itsensä syyllistämiseen

- Ne jatkuvat pitkään varsinaisen tilanteen jo mentyä ohi

- Ne ovat reaktioita menneisyyden tapahtumiin, jotka aktivoituvat nykyhetken tilanteista

Tunteiden haitalliset muodot

1. Suru

- Kääntyy itseä vastaan

- Johtaa lannistumiseen ja kärsimykseen

- Aiheuttaa toivottomuutta ja voimattomuutta

2. Viha

- Ei enää suojele vaan muuttuu tuhoavaksi

- Voi vahingoittaa ihmissuhteita ja hyvinvointia

3. Pelko

- Muuttuu jatkuvaksi vaaran ja avuttomuuden tunteeksi

- Johtaa krooniseen ahdistukseen

4. Häpeä

- Aiheuttaa avuttomuuden ja nöyryytyksen tunteita

- Voi lamaannuttaa toimintakyvyn

Tunteiden tunnistamisen perusteet

Tunteiden tunnistaminen alkaa kehon viestien kuuntelemisesta. Jokainen tunne aiheuttaa kehossamme fyysisiä reaktioita. Esimerkiksi jännitys voi tuntua perhosina vatsassa, viha kuumotuksena rinnassa tai suru painona hartioilla. Näiden kehollisten tuntemusten tiedostaminen auttaa meitä ymmärtämään tunteitamme paremmin.

Käytännön harjoituksia tunteiden tunnistamiseen:

1. Tunnekartoitus: Pysähdy päivän aikana muutaman kerran ja kysy itseltäsi:

- Mitä tunnen juuri nyt?

- Missä kehon osassa tunne tuntuu?

- Mikä tilanne tai ajatus laukaisi tämän tunteen?

2. Tunteiden nimeäminen: Laajenna tunnesanastoasi. Pelkän "hyvän" tai "pahan" olon sijaan pyri tarkempaan määrittelyyn:

- Ilo voi olla riemua, tyytyväisyyttä tai innostusta

- Suru voi olla pettymystä, alakuloa tai kaipausta

- Viha voi olla turhautumista, ärtymystä tai raivoa

Tunnesäätely ja sen tasot

1. Perustaso

- Kyky tasoittaa vaikeat tunteet siedettävälle tasolle

- Taito valita tilanteeseen sopiva tapa reagoida tunteisiin

2. Edistynyt taso

- Kyky tunnistaa, liittyykö tunnereaktio nykyhetkeen vai menneisyyteen

- Taito erottaa nykytilanteen laukaisemat menneet tunnereaktiot

Tunnetyöskentely käytännössä

Negatiivisen minäkäsityksen työstäminen

- "Faktat" itsestämme ovat usein opittuja uskomuksia, eivät totuuksia

- Läheisten sanat ovat vaikuttaneet minäkuvaamme, mutta voimme kyseenalaistaa ne

- Voimme valita, jatkammeko vanhojen uskomusten toistamista

- Myötätuntoisen asenteen kehittäminen itseä kohtaan on keskeistä

Tunteiden normalisointi ja hyväksyntä

On tärkeää muistaa, että:

- Huonon kohtelun edessä suuttuminen ja loukkaantuminen on normaalia

- Menetyksen kohdatessa suru ja viha ovat luonnollisia reaktioita

- Innostuksen näyttäminen on sallittua ja tervettä

- Omien tarpeiden ilmaiseminen on normaalia ja tarpeellista

Emotionaaliset menetelmät tunnetyöskentelyssä

Parasympaattisen hermoston aktivointi:

1. Rentoutumisharjoitukset

- Kehomeditaatio

- Jännitys-rentoutus -harjoitukset

- Valmiit rentoutusohjelmat

- Henkilökohtaisesti nauhoitetut rentoutukset

2. Rauhoittavat fyysiset menetelmät

- Käden asettaminen rinnalle tai muuhun rauhoittavaan kohtaan

- Kosketuksen lämmön ja painon tunteminen

- Tietoinen hengittäminen

3. Säännölliset rentoutumiskäytännöt

- Aamuin illoin tehtävät harjoitukset

- Ennen haastavia tilanteita tehtävät harjoitukset

- Hengityksen laskeminen (1-10 ja 10-1)

- Järjestelmällinen lihasten rentoutus

Tunnetyöskentely on kuin lihas, jota voi kehittää harjoittelemalla. Mitä enemmän kiinnitämme huomiota tunteisiimme ja harjoittelemme niiden tunnistamista ja käsittelyä, sitä vahvemmaksi tunnetaitomme kehittyvät.