Mielenterveysongelmat työelämässä

Syksy saattaa olla kovinkin kiireistä aikaa ja työtahti senkun kiristyy entisestään. Ajattelinkin kirjoitella mielenterveysongelmista työelämässä ja burnoutista eli suomeksi sanottuna loppuun palamisesta.

Hieman tilastoja näin alkuun

Vuonna 2023 mielenterveysongelmat johtivat yli 100 000 suomalaista pitkille sairauspoissaoloille, mikä teki mielenterveyden häiriöistä suurimman syyn työikäisten sairauspoissaoloille Suomessa. Vuonna 2023 50 000 ihmistä sai sairauspäivärahaa ahdistuneisuushäiriöistä johtuen, ja kasvu oli voimakkainta alle 35-vuotiaiden keskuudessa.

Kelan tutkimuksen mukaan mielenterveysoireiden yleistyminen sairauspoissaolojen syynä kertoo siitä, että työelämä ja yhteiskunta kuormittavat yhä enemmän henkisesti. Nykyiset työolosuhteet ja yhteiskunnan rakenteet haastavat mielenterveyttä, ja siksi tarvitaan konkreettisia toimia työolojen parantamiseksi sekä yhteiskunnan tukirakenteiden vahvistamiseksi.

Mitä on työuupumus?

Työuupumus ei ole virallisesti sairaus, vaan reaktio ylikuormitukseen, jatkuvaan kiireeseen ja epäselviin vaatimuksiin. Työterveyslaitoksen mukaan jopa joka kymmenes suomalainen on tällä hetkellä työuupunut, ja oireita on noussut tasaisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Työuupumuksen alkuoireet – väsymys, muistiongelmat ja keskittymiskyvyttömyys – ovat tulleet tutuiksi yhä useammalle työikäiselle.

Työuupumus ei kuitenkaan näy ainoastaan mielessä, vaan sillä on laaja-alaisia vaikutuksia myös kehoon.

Tampereen yliopiston aivotutkija Kaisa Hartikainen on tutkimuksissaan havainnut, että työuupumus vaikuttaa sydämeen ja aivoihin. Vuonna 2022 julkaistu tutkimus osoitti, että työuupuneiden syke on keskimäärin korkeampi kuin vertailuryhmän, ja sykevälivaihtelu eli stressitasojen mittari on heikentynyt. Tämä tarkoittaa, että heidän kehonsa käy jatkuvalla ylikierroksella, mikä voi pitkällä aikavälillä altistaa muun muassa sydänsairauksille.

Työuupumuksen vaikutukset aivoihin

Työuupumuksella on merkittävä vaikutus tiedonkäsittelykykyyn ja reaktioaikoihin. Työuupumuksen oireita kokevien ihmisten aivot työskentelevät ”ylivaihteella”, kun he joutuvat käsittelemään ärsykkeitä tai suorittamaan päätöksiä. Vaikka työuupumuksesta kärsivät voivat selviytyä tehtävistään näennäisesti yhtä hyvin kuin muut, heidän aivonsa käyttävät huomattavasti enemmän energiaa, mikä näkyy aivosähkökäyrän herätevasteiden voimakkuudessa.

Työuupuneiden on siis käytettävä enemmän henkisiä resursseja selviytyäkseen tehtävistä.

Burnout-pandemia: työelämän ilmiö, joka vaatii muutoksia

Kehittyneissä maissa työuupumus on niin yleistä, että siitä on tullut maailmanlaajuinen ”pandemia”. Usein työuupumus huomataan vasta, kun oireet ovat vakavia, sillä aivot pyrkivät koko ajan peittämään jaksamattomuuttamme. Tämä itsepetos johtaa siihen, että työntekijä saattaa uskoa olevansa tehokas, vaikka hänen suorituskykynsä on jo laskenut.

Työterveyslaitoksen laatimien ohjeiden mukaan työpaikoilla tulisi vahvistaa työntekijöiden yhteisöllisyyttä, antaa mahdollisuus oman työn hallintaan ja vähentää työn haitallista kuormitusta. Työn tulisi olla selkeästi määritelty, työn vaatimusten ja voimavarojen tasapainossa ja työntekijällä tulisi olla mahdollisuus palautua arjen kiireistä.

Työuupumuksen ennaltaehkäisy ja hoito

Työnantaja:

Työntekijän kuunteleminen herkällä korvalla ja puuttumisen kulttuuri eli jos nähdään, että henkilöllä on uupumuksen oireita, niin hänet ohjataan avun piiriin ja aletaan tehdä erinäisiä keinoja työpaikalla (esimerkiksi työmäärän tarkistus ja työilmapiirin selvittäminen). Tähän liittyy vahvasti hyvä johtaminen. Esihenkilö tuntee alaisensa ja osaa reagoida tilanteisiin.

Työn mielekkyyden kannalta on hyvä, että työnantaja pyrkii avaamaan työntekijälle työn merkittävyyttä sekä aikaansaannosta. Työntekijä tietäisi miksi tekee jotain ja mitä varten. Organisaatio toisi kiitollisuutta juuri tätä työntekijää kohtaan. Työntekijällä olisi tunne, että juuri minulla on väliä.

Yhteisöllisyydestä huolehtiminen. Minkälainen on meidän työporukka ja yhteisö?

Työmäärän pitää olla suhteessa työaikaan. Jos työtä on vain yksinkertaisesti liikaa, ihminen uupuu.

Työntekijä:

Liikunta. Tutkitusti erittäin merkittävä tekijä mielen hyvinvoinnille. Valitse liikunta kehosi tarpeiden mukaan. Aina ei tarvitse mennä sata lasissa.

Uni. Uskomattoman tärkeää ihmiselle. Aika pitkälti uni, liikunta, ravinto, sosiaaliset suhteet ja lepo koostavat yhteisen paletin. Kaikkia tarvitaan, että ne toimivat hyvin yhteen.

Lepo. Lepäätkö? Onko pakko juuri nyt haravoida tai siivota? Voisitko pysähtyä vaikka 10 minuutiksi päivässä? ILMAN PUHELINTA

Sosiaaliset suhteet. Ehkä mielestäni tärkein. Näetkö ihmisiä? Voisiko ottaa vaikka uuden harrastuksen, jossa tapaa muita?

Luonto. Käy metsässä vaikka joka toinen päivä 15 minuuttia. Anna metsän hoidattaa sinua.

Ravinto. Tärkeä tekijä kokonaisuudessa. Hyvä ruokavalio yleisesti. Aina saa välillä villiintyä.

Yhteiskunta:

Viestiminen yleisesti, mitä työ on. Työlle ei tulisi uhrata terveyttä ja olemassaoloaan. Ihminen on arvokas, vaikka ei tekisi mitään.

Erinäisillä yhteiskunnallisilla toimilla on paljon vaikutusta työelämässä jaksamiseen. Esimerkiksi miten tuetaan lapsiperheitä.

Tähän nyt löytyisi vaikka minkälainen litania, kuten muihinkin kohtiin, mutta tässä ensimmäiset esiin tulleet ajatukseni :)

Muista hakea apua ajoissa, jos yhtään huomaat uupumisen merkkejä! Kaikesta on mahdollisuus toipua ja mitä nopeammin alkaa reagoimaan, sitä helpompi on pysäyttää oireiden pitkittyminen.